Puheenjohtajan palsta

Kynttilän sytyttäjäisissä 25.8.2023

Tässä koontini muutamista ajankohtaisista aiheista, joita nostin esille tilaisuudessamme.

Hyvinvointialueiden aloitettua varhaiskasvatus ja koulutus ovat nyt kunnan tärkein ja suurin palvelu, josta meidän on yhdessä syytä pitää hyvää huolta. Oppilas- ja opiskeluhuollosta vastaa hyvinvointialue, ja siellä meillä on onneksi paljon entisiä, tuttuja työntekijöitä. Toivotaan vielä, että Wilmakin saadaan heille takaisin käyttöön ja yhteydenpito sujuvammaksi.

Oppimisen tuki on jo pitkään puhututtanut niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Opetushallitus selkeytti vastikään ohjeitaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisestä. Ohjeiden toteutus on kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien vastuulla. Myös hallitusohjelman mukaisia lakimuutoksia tarvitaan, jotta jokainen oppija saa jatkossa tarvitsemaansa tukea oppimiseensa.

Hallitusohjelma lupaa ensi vuodeksi 50 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen. Myös lukiokoulutukselle on
tulossa vähän lisärahaa, ja varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen ollaan lisäämässä aloituspaikkoja – vaka-opettajista kun on pulaa joka puolella maata. – Toisaalta, hallituksen indeksileikkaus kohdistuisi juuri varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ja on täysin ristiriidassa koulutuslupauksen kanssa, eli tilanne on hieman hämmentävä.

Mitä me opettajat toivomme:
tarpeeksi resurssia, sopivan kokoisia opetusryhmiä ja erityisopettajiakin tarvittaisiin kouluille lisää. Päättäjiltä toivomme panostuksia nimenomaan opetukseen.
Surullinen tarina olisi tiukka talousarvio, joka johtaisi opetusryhmien kasvattamiseen. – Myös lukiolainen kaipaa yhä enemmän tukea. Mielenkiintoinen uusi avaus meillä Kuopiossa on tänä syksynä aloittava lukiolaisten uusi tukimuoto, lupa-paja. Kiitos hankerahoituksen.

Mielenkiinnolla odotamme siis uuden hallitusohjelman toimeenpanoa. Työelämää koskeva lainsäädäntö arveluttaa: toteutuessaan esitetyt muutokset heikentävät palkansaajien asemaa ja lisäävät turvattomuutta ja levottomuutta työmarkkinoilla. Erityisen kriittisesti suhtaudumme OAJssa hallitusohjelman lakisääteiseen vientimalliin, joka sementoisi palkkaerot siten, että palkkakuopassa olevat – usein naisvaltaiset - alat eivät koskaan saisi kurottua palkkaeroja pienemmiksi. Haluamme vaikuttaa työmarkkina- ja työelämäuudistuksiin neuvottelemalla ja hakemalla tasapainoisia ratkaisuja neuvottelevien tahojen kesken.

***

Mielipidekirjoituksemme Savon Sanomissa 4.11.2022

Olemme taas tilanteessa, että Kuopion talousarvioesitys vuodelle
2023 tarkoittaa liian pientä resurssia kouluille. Kasvun ja oppimisen
lautakunnan esitykseen verrattuna puuttuu 0,7 miljoonaa, vaikka KH lisäsi 2,2 miljoonaa kaupunginjohtajan esityksen päälle kokouksessaan 31.10. Kiitos siitä, mutta huoli on yhä syvä.

Koulujen budjetista alle puolet käytetään opetukseen. On
totta, että palvelualueen budjetti kasvaa, mutta sitä kasvattavat lähinnä asiat, jotka eivät lisää resurssia opetukseen: sisäisten vuokrien korotukset 4,6 miljoonaa, palkankorotukset 4,2 miljoonaa, Servican hinnankorotukset lähes 0,6 miljoonaa ja monet lakisääteiset asiat.

Koulujen opetusresurssit ovat niin pienet, että sieltä ei ole enää varaa säästää yhtään. Mistä päättäjät ajattelevat, että tuo puuttuva 0,7 miljoonaa otetaan? Myönnetäänkö meille vaikkapa vuokranalennuksia? Miten varmistetaan, että opetukseen ei kajota, kun oikeasti resurssia tarvittaisiin
enemmän?

Jos raha otetaan opetuksesta, opetusryhmät kasvavat,
viimeisetkin jakotunnit viedään ja oppilaan tuki heikentyy. Valtiolta saatujen hankerahojen turvin on jotenkin pärjäilty, mutta tuet ovat jatkuvasti vähentyneet, ja kurjuus on totta tällä hetkellä monella koululla. Riittämättömät resurssit vaikuttavat oppimiseen ja niin lasten kuin opettajien jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Olemme lähettäneet päättäjille kuvauksia siitä, miten heikosti
oppilaan tuki nyt toteutuu – saati sitten, jos resurssia edelleen leikataan. Toivomme, että nämä viestit avaavat silmiä todellisuudelle, jossa kouluilla elämme ja teemme töitä. Myös vanhemmat ovat ilmaisseet huolensa kannanotossaan (Savon
Sanomat 23.10.).

Kuopio sai 1,2 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta
varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseksi vuosille 2022–2024 (OKM:n tiedote 26.10.2022). Avustus on tarkoitettu lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin
tukemiseen – ei kunnan omien leikkausten paikkaamiseen. Avustuksen tavoitteena on tukea heikommassa asemassa olevien, erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien, vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten ja oppilaiden oppimista ja kehitystä. Lisäksi tuetaan syrjäytymisriskissä olevia, ja ehkäistään koulupoissaoloja ja -pudokkuutta.

Viime viikolla (27.10.) eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi
Pölönen antoi päätöksensä kanteluun epäselvyyksistä erityisopetuksen järjestämisessä ja muistutti, että opetuksen järjestäjällä on vastuu oppilaiden oikeuksien toteutumisesta. Opetuksen järjestäjän on palkattava riittävä määrä
erityisopettajia ja erityisluokanopettajia, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen.

Kolmiportaisen tuen ohjeistuksenja sääntelyn epämääräisyyttä on käytetty kunnissa säästökeinona ja osin unohdettu oppilaiden oikeudet. Tuen toimimattomuus ja riittämättömyys kuormittaa opettajia, koska luokan- ja aineenopettajat on jätetty usein yksin erityisen tuen oppilaiden opettamisen kanssa.

Ensi vuonna kasvatus ja koulutus ovat kunnan laajin palvelu,
ja täytyy olla kunnan intressissä pitää siitä huolta. Helsinki perui koulusäästönsä ja Tampere lisää resursseja oppimisen tukeen niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa: lisää pienryhmiä, opettajia ja erityisopettajia. Mitä tekee Kuopio?

OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys ry:n hallitus, Tiina Karjalainen, puheenjohtaja

26.8.2022

Aloitimme
lukuvuotta OAJ Kuopion perinteisissä Kynttilän sytyttäjäisissä kahden vuoden koronatauon jälkeen – ehkäpä vähitellen muutenkin palataan kohtuullisen normaaliinarkeen, vaikka korona ei keskuudestamme ole poistunut, eikä kai koskaan lopullisesti poistukaan.

Viimeiset reilut kaksi vuotta on eletty tiukkoja aikoja koronan kanssa – mutta Suomi piti koulut ja päiväkodit auki, joskin alussa etänä - ja meidän suomalaisen koulutusjärjestelmän
vahvuus tuli osoitetuksi, kun venyimme uusiin, erilaisiin tapoihin toimia ja opettaa. Korona-ajan velkaa maksamme ilmeisesti kuitenkin pitkään lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeena. On tärkeää, että tänä lukuvuonna kaikilla oppilailla, opiskelijoilla, opettajilla ja esihenkilöillä on mahdollisuus keskittyä perustyöhönsä.

Viime keväänä koettiin muutakin poikkeuksellista; työmarkkinapöydässä ei saatu sopimuksia aikaan, ja OAJlainen väki yhdessä muun kunta-alan kanssa joutui
turvautumaan järjestöllisiin toimiin – olihan edellinen opettajien lakko ollutv 1 984– eli melkein 40 vuotta sitten. Lakkovahtipisteissä käydessäni törmäsin muuten YHTEEN opettajaan, joka oli ollut tuolloin mukana – eli oli siis konkari.
��

Kuopio valikoitui lakkokaupungiksi, yhtenä suurista kaupungeista. Kyse ei siis ollut siitä, että olisimme osoittaneet mieltämme omaa työnantajaamme kohtaan, vaan toteutimme järjestöpäätöstä. Kenelläkään meistä – ei työntekijä- eikä
työnantajapuolella – ollut kokemusta siitä, miten lakkoa hoidetaan, ja paljon oli puolin ja toisin opeteltavaa. Siitäkin selvittiin, mutta töitä se teetti meillä kaikilla toimijoila.

Kaksivaiheisen lakon jälkeen meillä on nyt sitten 3-vuotinen sopimus ja viiden vuoden mittainen palkkaohjelma. Neuvottelutoiminta ei kuitenkaan lopu, koskapa sopimus
sisältää yleiskorotusten lisäksi niin keskitetysti sovittavia kuin paikallisia järjestelyeriä. Parhaillaan neuvotellaan lokakuussa maksuun tulevan ensimmäisen keskitetyn, valtakunnallisen erän käytöstä. – Täällä paikallisesti pääsemme myös
talven mittaan neuvottelemaan, jotta ensi kevään paikallinen erä saadaan jaettua ja maksuun. Tähän alamme yhdistyksessä ja yhdessä työnantajan kanssa valmistautua.

Tulevan talven iso muutos tulee olemaan hyvinvointialueiden aloittaminen vuodenvaihteessa. Se tarkoittaa sitä, että noin puolet kunnan toiminnoista ja työntekijöistä siirtyy hyvinvointialueelle, ja me kasvun ja oppimisen palvelualueen väki jäämme kuntaan isoimpana työntekijäryhmänä. Varhaiskasvatus ja koulutus tulevat olemaan kunnan tärkein ja suurin palvelu. Meidänkin tukipalveluistamme oppilas- ja opiskeluhuolto siirtyvät hyvinvointialueelle – ja toivokaamme, että tämä palvelu ei pahasti muutu eikä heikkene.

Päiväkoteihin toivomme riittävästi pätevää henkilökuntaa ja tarpeeksi varahenkilöstöä, jotta palvelu pelaa ja työntekijät jaksavat työssään. Varhaiskasvatuksen kasvaneet
sairaspoissaolot on huolestuttava trendi ja tänä syksynä käyttöön otettu kolmiportainen tuki vaatii niin koulutusta kuin resursseja.

Koulupuolella toivomme, että opetukseen varattaisiin resurssia niin, että niin oppijan kuin opettajan olisi hyvä työskennellä. Tarvittaisiin sopivan kokoisia opetusryhmiä, takaisin jakotunteja, joista iso osa on menetetty, ajanmukaisia ja pedagogisesti toimivia oppimateriaaleja, riittävää tukea tukea tarvitseville – siis riittäviä panostuksia itse opetukseen. Tuoreen lukiolaisbarometrin mukaan myös lukiolainen tarvitsee yhä enemmän tuke opintoihinsa. Ongelmallista meillä on se, että vuokrat ja tukipalvelut ovat viime vuosina nielleet suuremman kakun kasvusta kuin itse ydintoiminta, opetus.

Kulunut – ja vieläkin jatkuva – kesä on tarjonnut niin auringonpaistetta ja lämpöä kuin vesisadetta. Luonto on kiittänyt ja kukoistanut, kun se on saanut nauttia näistä – samoin me opettajat olemme varmasti nauttineet kesäkeleistä ja kesäpuuhista ja latautuneet uuteen lukuvuoteen.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta lukuvuotta ja voimia työhön!

***

Miksi lakkoilemme?

Opetusalla tämänkeväinen lakko on historiallinen, sillä
kuntien opettajat ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 1984. Lakkoon mennään, koska kunta-alan sopimusneuvottelut ovat niin jumissa, että oikeudenmukaista, OAJ:n jäsenten edun turvaavaa sopimusta ei ole muuten mahdollista saavuttaa. Lakko ei missään vaiheessa ole ollut kenenkään toive, vaan tavoitteena on ollut ostovoiman turvaava neuvotteluratkaisu.

Emme myöskään osoita mieltämme omaa työnantajaamme, Kuopion kaupunkia kohtaan. Lakko on aina järjestöpäätös, jolla koetamme vauhdittaa neuvotteluratkaisuun pääsyä.

OAJ ja koko kunta-ala vaatii virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa monivuotista palkkaohjelmaa, jotta työnantaja korjaisi vuosien varrella syntyneen palkankorotusvelan. Palkkamme jäävät koko ajan jälkeen yksityisen sektorin palkoista.

Koulutus- ja kasvatusalan peruspalkkataso on liian matala,
ja varsinkin varhaiskasvatus kärsii jo opettajapulasta. Paitsi sijaisia, myös pysyvää henkilöstöä on vaikea saada tulemaan ja pysymään alalla. Vaatimus kunnollisesta palkasta korkeasti koulutetuille, usein naisille, heidän vaativasta työstään on
oikeutettu.

Julkinen sektori on pitänyt ja pitää kriiseissäkin
yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja huolehtii kansalaisista. On myös työnantajan edun mukaista, että kunnissa on työhönsä tyytyväinen, palkallaan toimeen tuleva henkilöstö, ja että kunta koetaan houkuttelevana työnantajana. Nyt on aika
palkita kunta-alan puurtajia niin opetus-, hoito- kuin sosiaalialalla sekä tukipalveluissa.

Työn arvostusta osoitetaan myös palkalla. Päiväkodeissa, kouluissa ja eri oppilaitoksissa rakennetaan tulevaisuuksia lapsille ja nuorille eikä poikkeusoloista nousta ilman opettajia. Korvaamattomasta työstä pitää saada kunnon korvaus!

Tiina Karjalainen, OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys ry:n
puheenjohtaja, huhtikuu 2022

***

KUNTAVAALIEN ALLA 30.5.2021

KOULUTUKSEEN SIJOITTAMINEN KANNATTAA

Kunnan hyvinvointi rakennetaan kasvatuksen ja koulutuksen
varaan. Kuntapäättäjät päättävät mm. kouluverkosta, tilojen terveellisyydestä, opetusryhmien koosta, kielivalikoimasta sekä resursseista oppimateriaaleihin ja digilaitteisiin. Kunnassa ratkaistaan, kuinka paljon opetustunteja lapsille
tarjotaan ja miten paljon ja millaista tukea sitä tarvitsevat lapset saavat.

Perusopetuksen kolmiportaisen tuen malli on lähtökohtaisesti hieno: lain mukaan lapsella on oikeus yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsen tuki toteutuu kuitenkin käytännössä liian harvoin. Esimerkiksi päätös lapsen tarvitsemasta vahvemmasta tuesta ei tarkoita, että lapsi todellisuudessa sellaista saisi ja oppilaan siirtyminen tuen portaalta toiselle on hidasta. Syitä tuen toimimattomuuteen ovat riittävien resurssien puute sekä pula erityisopettajista ja muusta pätevästä oppilashuoltohenkilöstöstä.

Kouluilla kaivataan pienempiä opetusryhmiä ja aikaao pettajien yhteistyölle lapsen tukemiseksi. Resurssin tulee seurata oppilaan tuen tarpeita ja opetusryhmän koostumusta. Myös rahoituksen pitäisi olla pitkäjänteisempää ja osaamista tulisi jatkuvasti kehittää. Jos lapsi saisi heti tuen, minkä hän tarvitsee, säästetään tulevaisuudessa monta euroa.

Viime vuosina jatkuva huoli on ollut se, että itse opetukseen ohjautuu yhä pienempi osuus koulutukseen sijoitetuista resursseista; tukipalvelut nielevät koko ajan isomman siivun kakusta. Kuntapäättäjien tuleekin pitää huolta siitä, että opetuksen laatu säilyy, etteivät opetusryhmät kasva, jakotunnit vähene ja oppilaan saama tuki heikkene.

Oppivelvollisuusuudistus tuo kuntaan uusia velvoitteita ja haasteita. Maksuttomien oppimateriaalien ohessa resurssit ohjaukseen ja tukeen on oltava kunnossa myös toisella asteella. Toivottavasti valtio pitää lupauksensa korvata uudistus täysimääräisesti, eikä se syö euroja opetuksesta.

Virtuaaliopetus ei ole säästökeino. Lukiossakin joka ikisellä kurssisuorituksella on opettaja – joko livenä tai diginä – joka
opettaa, ohjaa, antaa palautetta ja arvioi opiskelijan kurssisuorituksen. Sitä ei mikään digilaite tai ohjelma tee. Korona-aika on myös todistanut, että opiskelijat kaipaavat ja haluavat lähiopetusta; oppimisen laatu etäopetuksessa
ei yllä samaan kuin koulun penkillä.

Koronavuosi on tehnyt tehtävänsä. Tutkimusten mukaan (esim. Salmela-Aro) 70% opettajista kokee jonkin asteista uupumusta, millä on vaikutusta työkykyyn ja sairastavuuteen. Kuntapäättäjän on hyvä muistaa, että henkilöstöön panostaminen auttaa jaksamaan työssä.

OAJ:llä on ensimmäistä kertaa oma kuntavaalikone: oaj.fi/vaalikone – sieltä voit käydä tarkistamassa, miten ehdokkaat suhtautuvat kasvatuksen ja koulutuksen
kysymyksiin. Monet heistä ovat saaneet koneessa Koulutusmyönteinen ehdokas -tunnuksen.

Suomessa on maailman parhaat opettajat. Pohjois-Savossakin tarjotaan laadukasta kasvatusta ja opetusta, jos kuntapäättäjät niin haluavat.

Tiina Karjalainen, OAJ Kuopio / OAJ Pohjois-Savo, YSI-opettajat

____________________________________

Koronakevät muutti kaiken

Etäkoulua on nyt käyty kaksi ja puoli viikkoa. 18.3. muutti työmme kuvan perusteellisesti, kun päätettiin, että siirrymme etäopetukseenpääsiäiseen asti. Nyt tuo päivämäärä on 13.5., mutta varsin todennäköistä on, että palaamme oikeaan kouluun vasta elokuulla.

Ennen tätä jotkut meistä olivat käyttäneet etäopetuksessa
hyödynnettäviä työtapoja ja alustoja paljonkin, toiset taas eivät niinkään. Siitä huolimatta olemme onnistuneet ottamaan valtavan digiloikan – ellei suorastaan digisyöksyn – ihan pienessä ajassa. Aluksi vähimmäisvaatimus oli yhteydenotto
oppilaisiin kaikille tutun Wilman välityksellä, mutta ihan hetkessä meillä olikin käytössämme Teamsia, Zoomia, ynnä muita etäopettamisessa toimivia alustoja. On
virtuaaliopehuoneita, ja kokoustamme sujuvasti etänä.

Opettajat ovat nopeasti ottaneet haltuun vaikka mitä, opiskelleet, opetelleet, kokeilleet, turhautuneet, onnistunee, auttaneet toinen toistaan, innovoineet ja keksineet monenmoisia tapoja pitää yhteyttä oppilaisiin ja opiskelijoihin. Ei voi kuin ihailla tätä suoritusta.

Isojen oppilaiden ja lukiolaisten kohdalla muutos ei ehkä
ollut niin suuri kuin pienten alakoululaisten. On loogista edetä lukujärjestyksen mukaan; näin niin opettajalla kuin oppilaalla on päivässä rakenne ja asiat tulee tehtyä. Pienten koululaisten
kohdalla toimintatapa on varmasti usein toisenlainen.

On tärkeää, että hoidamme oppituntimme, opetamme OPSin mukaiset asiat kukin tyylillämme ja olemme yhteydessä oppilaisiimme. Useimmat meistä ovat huomanneet, että työtä on todella paljon – paitsi kaiken uuden omaksumisessa, myös suunnittelussa, ennen kuin totumme etäopetusmoodiin. On hyvä muistaa, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä, hyvä riittää. Opettajan kannattaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja panna työnteolle jotkut rajat – tässäkin tilanteessa. Armollisuutta itselle on peräänkuuluttanut mm. opetusministeri Li Andersson.

Kuormitus on varmasti ollut melkoinen, ja kouluasteesta
riippuen erilainen. Ekaluokkalaiset osaavat hädin tuskin lukea, eikä välineitä etäyhteyksiin välttämättä kaikilla ole. Aikamoisia taikureita ovat opettajat miettiessään sopivia tehtäviä sopivina annoksina kotona tehtäviksi. Osa 1-3. luokkalaisista käy lähiopetuksessa, mikä lisää vaikeuskerrointa. Taito- ja
taideaineissa joutuu varmasti opettajan omakin luovuus lujille, kun miettii, miten asioita toteutetaan kotioloissa. Lukiossa puolestaan oli melkoinen rykäisy, kun ylioppilaskirjoitukset vietiin tiivistetyllä tahdilla läpi, korjattiin, muutettiin
neljäs jakso etämoodiin, arvioitiin se – ja nyt sitten aloittelemme lukuvuoden viimeistä jaksoa.

Opetusministeri sanoi viime viikolla valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa, että hallitukselle on tärkeää, että opetus jatkuu ja turvataan lasten ja nuorten oikeus oppia. Tärkeää se on meille opettajillekin. Hänellä oli myös huoli niistä, joiden kotiolot ovat turvattomat ja / tai oppimisen tuki kotona puuttuu kokonaan. Tämän huolen jakavat varmasti monet meistä.

Ohjeistusta meille opettajille on tullut ja tulee tilanteen
kehittyessä. Kannattaa seurata OAJ:n sivuja; sieltä löytyy monenlaista tietoa ja vinkkiä. Opetushallitus on julkaissut ohjeistuksen oppilaan arviointiin perusopetuksessa poikkeusolojen aikana. Keräämme OAJ Kuopion Facebook-sivustolle kaikkea mahdollista asiaan liittyvää.

On hienoa, että me opettajat olemme näyttäneet, että pystymme hoitamaan opetuksemme etänä. On myös hienoa, että työtämme arvostetaan ja meihin ja ammattitaitoomme luotetaan ja saamme jatkaa työtämme ja meille maksetaan siitä palkkaa – se ei ole itsestään selvää, toisenlaisiakin ratkaisuja olisi saatettu tehdä. Tämä kevät vaatii varmasti meiltä ihan erilaista venymistä, mutta koetetaan jaksaa. Meillä tilanne on kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvä.

”Kiitos opet, teitä on jo ikävä!” otsikoi Savon Sanomat
tänään. Luulenpa, että meillä opettajilla on myös ikävä – niin oppilaita kuin kollegoitamme. Ehkäpä osaamme arvostaa normioloja ja -arkea toisella tapaa, kun siihen takaisin pääsemme.

Tulossa on pääsiäisen pyhät, jolloin voimme hetken huoahtaa.
Ja kesäkin on kulman takana. Kun sinne asti selviämme, voimme onnitella itseämme.

Hyvää pääsiäisen odotusta ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille!

Tiina Karjalainen, OAJ Kuopio (5.4.2020)

----------------------------------------------------------

Kasvun- ja oppimisenpalvelualueen talousarvioesitys vuodelle 2020:

Perusopetuksesta ja
lukiokoulutuksesta vähennetään (4%) opetusresurssia 1.8.2020 alkaen, joka
vaikuttaa mm. oppilaan/opiskelijan saamaan opetuksen ja tuen määrään, opetuksen
ryhmäkokoihin ja opetushenkilöstön määrään.

Talousarviossa ei ole varattu rahaa lapsi- ja oppilasmäärän kasvuun (varhaiskasvatuksessa n. 40 lasta ja perusopetuksessa noin 150 oppilasta) eikä kehittämistoimenpiteisiin; kasvu valuu tilavuokriin ja itse ydinpalvelusta eli opetuksesta leikataan.

Mitä leikkaukset tarkoittavat?

• perusopetuksen tuntikehysleikkaus 4 % = 550 000 e / 5 kk = 22 opettajaa, vuositasolla 1 323 000 e
• lisäksi koulunkäyntiohjaajaresurssin leikkaus 3 % = 71 250 e / 5 kk = 7 ohjaajaa, vuositasolla 171 000 e
• lukion tuntikehysleikkaus 170 000 e = 136 lukiokurssia = 6 – 8 opettajaa, vuositasolla 408 000 e
• varhaiskasvatuslain muutosta 1.8.2020 alkaen ei ole resursoitu

Tästä seuraa, että

• perusopetuksen ryhmäkoot kasvavat
• jakotuntien määrä vähenee
• yhdysluokkia tulee lisää
• yksilöllinen opettaminen ja eriyttäminen vähenee
• oppilaan saaman opetuksen laatu ja tukkitoimet heikkenevät
• jatkossa tarvitaan ehkä raskaampia ja kalliimpia tukitoimia
• henkilöstön työhyvinvointi heikkenee
• sairauspoissaolot lisääntyvät
• lukion syventäviä ja soveltavia kursseja karsitaan
• ryhmäkoot pakollisilla kursseilla kasvavat (40 tai yli)
• ylioppilaskirjoituksiin valmentautuminen vaikeutuu
• lukion suorittaminen kolmessa vuodessa saattaa hankaloitua

Voi näyttää siltä, että keskimääräinen ryhmäkoko perusopetuksessa kasvaa vain desimaaleja, mutta keskimääräiset ryhmäkoot ovat kaukana vähänkin suurempien koulujen arjesta. Ryhmän koko voi helposti olla esim. 28 oppilasta, ja sisälle integroituna 6 erityisen tuen oppilasta – ryhmän vaikeusaste on kaukana keskiarvosta.

Haluaako Kuopio olla visionsa mukainen Hyvän elämän pääkaupunki ja paras paikka lapsille ja nuorille?

Varhaisen tuen puuttuminen ja oikea-aikaisen tuen vähentäminen ja edellä mainitut leikkaukset johtavat kalliimpien tukipalveluiden tarpeeseen. Lapset ja nuoret
eivät saa parasta mahdollista kasvatusta ja opetusta. Tämä on lyhytnäköistä koulutuspolitiikkaa.

Kuopiossa 26.11.2019 Tiina Karjalainen

----------------------------------------------------------

KANNANOTTO KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUEEN TALOUSARVIOON 2020

Kaupunginjohtajan tekemä linjaus kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2020 talousarvioraamiksi on niin tiukka, että kasvatukseen ja opetukseen tehtävät leikkaukset heikentävät Kuopion kaupungin palvelutasoa huomattavasti, ja kärsijöinä ovat niin lapset, oppilaat ja opiskelijat kuin heidän opettajansa.

Talousarviosta päättäessään Kuopion kaupunginvaltuusto päättää myös näistä heikennyksistä palvelutasoomme. Haluamme varmistaa, että te päättäjät olette tietoisia siitä, mihin annetussa budjettiraamissa pysyminen johtaa. Toivomme, että tutustutte tähän kannanottoon ja pyydätte selvityksiä virkamiehiltä siitä, mitä luvut käytännössä tarkoittavat ja mitkä leikkausten vaikutukset palveluihin todellisuudessa ovat.

Kuopion kaupungin verotulokertymä kuluvalle vuodelle on ollut odotettua heikompi; kuitenkin on oletettavaa, että verotuloja vielä loppuvuodesta kertyy alkuvuotta enemmän ja tilanne tasaantuu jonkin verran, koska verokorttiuudistuksen jälkeen monien veroprosentit ovat alkuvuoden olleet liian alhaiset. Samoin tulorekisterin käyttöönotto on aiheuttanut sen, että kaikkea verotulokertymää ei saada tänä vuonna käyttöön, vaan raha tulee kunnille vasta vuoden 2020 puolella. Onko niin, että tilanne vaikuttaa jopa liikaa vuoden 2020 talousarviovalmisteluun?

Kasvun ja oppimisen palvelualueen kuluvan vuoden ennuste on talousarvion mukainen – emme siis ole ylittämässä budjettia.

Kasvun ja oppimisen palvelualueen alkuperäisestä talousarvioesityksestä vuodelle 2020 on jo karsittu 4,8 miljoonaa euroa. Karsitussa talousarvioesityksessä lähes kaikki palvelujen kehittämiseen ja palvelutarpeen kasvuun liittyvät elementit (2,6 miljoonaa euroa) on vedetty yli; samoin on tehty karsintoja, jotka heikentävät toimintoja (2,2 miljoonaa euroa).

22.10. tilanteen mukaan raamiin pääsemiseksi on vielä tehtävä lisäsopeutuksia n. 2 miljoonan edestä. Jo aiemmin tehdyt karsinnat heikentävät kasvatuksen ja opetuksen laatua selvästi. Raami tarkoittaa myös sitä, että 1.8.2020 voimaan tulevan varhaiskasvatuspalveluiden lakimuutosten toteuttamista varten ei saada lainkaan lisämäärärahaa. Varhaiskasvatuksessa lakimuutos palauttaa suhdeluvun 1:7:ään ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden 1.8.2020 alkaen. Onko tämä järkevää, kun tämä kasvu on kuitenkin edessä?

Palvelualueellamme oli valmisteltu ensimmäinen talousarvioesitys vuodelle 2020, jossa oli mukana yli 10 miljoonaa euroa pakollisia ja lakisääteisiä muutoksia, kuten henkilöstömenojen muutokset, sisäisten vuokrien kasvu (josta raamissa huomioitu 2 miljoonaa), lasten määrän kasvu varhaiskasvatuksessa ja oppilasmäärän kasvu perusopetuksessa, lukion aloituspaikkoihin tehty lisäys 2018 ja 2019, A1-kielen alkaminen 1. luokalla, aikuisten valmistavan opetuksen kasvu, uuden

lukiolain myötä tarvittavat erityisopettaja- ja opinto-ohjausresurssit, koulukuraattorien ja koulupsykologien lisäys, varhaisen tuen toimenpiteet ja ICT-menojen kasvu.

Oppilasmäärä kasvaa perusopetuksessa 148 oppilaalla – mutta alueelliset erot oppilasmäärän kasvussa voivat tarkoittaa käytännössä resurssitarvetta mahdollisesti jopa isommalle oppilasmäärän kasvulle. Nyt tuo talousarvioon kirjattu maltillinen 400 000 euron esitys on karsittu pois. Lasten määrä kasvaa myös varhaiskasvatuksessa, mutta karsintaa on jouduttu tekemään yli 1 miljoonaa euroa.

Kasvavat lapsimäärät päivähoidossa ja perusopetuksessa eivät salli resurssien vähentämistä ydintoiminnasta. Lapsi- ja opetusryhmien kasvattaminen on mielestämme lyhytnäköistä leikkaamista ja laskua maksetaan myöhemmin korjaavien toimenpiteiden muodossa. Perusopetuksessa joudutaan todennäköisesti tekemään myös yhdysluokkia. Kuopiossa erityisen tuen oppilaat on pääsääntöisesti integroitu yleisopetuksen ryhmiin, joten ryhmät eivät voi olla kovin suuria, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa opetuksen ja tuen. Yhdysluokassa tämä olisi vieläkin haastavampaa. Ryhmäkokojen kasvattaminen kuormittaa myös henkilöstöä.

Lukion aloituspaikkoja lisättiin 30:lla elokuussa 2018 ja 2019. Jos nyt tuo 180 000 karsitaan, tarkoittaa se noin 60 opetettavaa kurssia vähemmän – ja yhä edelleen kasvavia opetusryhmiä lukiokoulutuksessa. Vai vähennetäänkö nuo aloituspaikat ensi syksyltä – ja enemmän opiskelijoita jää toisen asteen oppilaitosten ulkopuolelle? Lukiotoimessa on kartoitettu esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin valmistavien, kovasti suosittujen kertauskurssien määrää. Jos abiturienteille tarjottavat ylioppilaskirjoituksiin valmentavat kurssit karsittaisiin pois, tarkoittaisi se, että opiskelijat eivät mahdollisesti saa 75 kurssiaan täyteen. Mitä tilalle? Lisäksi nuo kurssit ovat heille tärkeitä, jotta he menestyisivät yo-kokeissa mahdollisimman hyvin – onhan ylioppilastutkinto entistä merkityksellisempi jatko-opintoihin haettaessa keväästä 2020 alkaen.

22.10. tullut lisäsopeutus raamiin pääsemiseksi tarkoittaisi yli sadan lukiokurssin leikkausta – lähinnä syyslukukaudelta 2020, koska keväältä 2020 ei enää pystytä kurssimäärää paljoa supistamaan. Tämä ei ole kovin motivoiva lähtökohta uuden opetussuunnitelman suunnittelutyölle, jonka olemme lukioissa juuri aloittaneet.

ICT-menoista on karsittu 1 miljoona, mikä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatukseen ei edelleenkään saada hankittua laitteita eikä siis pystytä toteuttamaan valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Samoin perusopetuksen opetussuunnitelman TVT-strategian mukainen opetuksen kehittäminen jää toteutumatta, kun laitekanta vanhenee ja niitä on aivan liian vähän oppilasmäärään nähden. Yhteiskunta digitalisoituu, mutta opetamme vanhentuneilla ja vajavaisilla oppimateriaaleilla eikä laitteita ole alkuunkaan tarpeeksi. Jäämme koko ajan jälkeen. Onko tämä tahtotila kaupungissamme?

Ensimmäisessä talousarvioesityksessä oli 870 000 euroa palvelutarpeen kasvuun liittyviä lisäesityksiä ja 1,26 miljoonaa palveluiden kehittämiseen liittyviä esityksiä.

Perusopetuksen oppimateriaalikustannusten kasvuksi oli arvioitu 146 000 euroa – ja koko tuo summa on talousarviosta karsittu. Uusia ajanmukaisia oppikirjoja – niin perinteisiä kuin sähköisiä – tarvittaisiin kipeästi. Oppilaille ei aina voida antaa oppikirjoja kuin tunnilla käytettäviksi. Oppikirjoja kierrätetään luokkien välillä koulupäivän aikana. Miten oppilas voi opiskella kotona, jos

kirjaa saa käyttää vain koulussa? Tai kirjaa ei ole ollenkaan? Miten opettajat toteuttavat uutta opetussuunnitelmaa vanhoilla ja puutteellisilla oppimateriaaleilla?

Koulukuraattoriresurssi vertailukaupunkeihin verrattuna on edelleen Kuopiossa pieni. Uusia kuraattoreja ei kuitenkaan saada. Samoin erityisopettajien määrän kasvattaminen vaiheittain varhaisen tuen toimenpiteiden lisäämiseksi on leikattu pois. Varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaatiohankkeen omarahoitusosuus on leikattu ja katetaan budjetin sisältä. – Oppilaiden ja opiskelijoiden pahoinvointi lisääntyy koko ajan, ja kaikki mahdollinen tuki, joka heille voidaan tarjota, on ensiarvoisen tärkeää. Olemme todella huolissamme pahoinvoivista, ei-koulukuntoisista oppilaista. Väkivaltailmoitukset kouluilta ja päiväkodeista ovat lisääntyneet tänä syksynä.

Varahenkilöjärjestelmää on ehditty kokeilla sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa elokuusta lähtien. Nyt pilotista ollaan säästösyistä luopumassa, ennen kuin on saatu näyttöä sen toimivuudesta muuta kuin lyhyeltä jaksolta alkusyksyltä. Kannattaisiko ensin katsoa, tuottaako järjestelmä mahdollisesti itsensä takaisin, ja lisääkö ennakoitavuutta ja hyvinvointia kouluilla, ennen kuin kokeilusta luovutaan? Kentän kokemus on, että varahenkilöt ovat erittäin tarpeellisia, ja järjestelmä toimii. Toki varausjärjestelmässä olisi hiomista. Sijaisia tarvitaan koko ajan ja samoin määrärahaa heidän palkkaamisekseen, niin sairastapauksissa kuin muistakin syistä (esimerkiksi osallistuminen koulutukseen, virkavapaat). Se, että luokassa on aina opettaja paikalla, on ensiarvoisen tärkeää, jo pelkästään oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi. Päiväkodeissa tuttu varahenkilö, joka ei päivittäin vaihdu, antaa turvallisuuden tunnetta pienille lapsille.

Olemme taas kerran sen tilanteen edessä, että tukipalveluiden kulut kasvavat - esimerkiksi sisäiset vuokrat nousevat 7%, korotus yhteensä 2,7 miljoonaa, joka sisältä myös tilamuutoksia uusien päiväkotien ja koulujen osalta - ja se, mistä leikataan, on itse ydintoiminta eli kasvatus ja opetus. Kouluruokailu on Kuopiossa verrokkikaupunkien kalleimmasta päästä ja ICT-kulut ovat myös merkittävät. Olisiko vihdoinkin mahdollista tarkastella tukipalvelujen osuutta ja tuottamista? Voisiko näitä palveluja tuottaa kustannustehokkaammin?

Kysymme, onko lapsilta ja nuorilta leikkaaminen kaupungin strategian mukaista toimintaa? On turha markkinoida Kuopiota Hyvän elämän pääkaupunkina, jos lasten ja nuorten palveluita tieten tahtoen lähdetään heikentämään.

Vetoamme kuopiolaisiin päättäjiin siinä, että panostus lastemme ja nuortemme kasvatukseen, opetukseen, opinpolun tukemiseen ja turvalliseen koulupäivään on todellakin sijoitus tulevaisuuteen. Esitämme, että esitettyjä karsintoja ei täydessä mittakaavassa toteuteta – ainakin palvelutason heikennykset on syytä jättää toteuttamatta.

Kuopiossa 28.10.2019

OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys ry:n hallitus

---------------------------------------------------------

OAJ Kuopion tiedote 27.9.2019

Työnantajapalvelu on lähestynyt kaupungin työntekijöitä tänään henkilöstökyselyllä.

OAJ:n Kuopio paikallisyhdistys ry:n kanta on, että varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa palkattoman virkavapaan ottaminen ilman sijaisen palkkaamista ei ole asianmukainen eikä toivottava säästökeino. Yhdistys ei suosittele opettajia eikä lastentarhanopettajia ottamaan palkattomia virkavapaita, ns. säästövapaita, ellei sijaista oteta. Jotta koulutusta ja varhaiskasvatusta koskevassa lainsäännössä säädetyt lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet sekä opettajien työssä jaksaminen voidaan turvata, vaatii opettajan poissaolo sijaisjärjestelyn. Säästövapaiden aikana sijaista ei ole tarkoitus ottaa, jotta säästöjä saataisiin aikaan.

Aina kun joku opettaja on poissa ilman sijaista, kuormittuvat muut työyhteisön jäsenet – vähintäänkin rehtori. Opettajan tehtävä on olla paikalla luokassa antamassa perusopetuslain/lukiolain mukaista opetusta eikä lomalla, jolloin toinen opettaja tai rehtori joutuu ottamaan vastuun hänen opetusryhmästään. Samoin päiväkodeissa tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajat tekemään työtään.

OVTESin piirissä olevat opettajat eivät voi vaihtaa lomarahoja vapaaseen (JUKOn ohjeistus).

OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys ry:n puheenjohtaja

Tiina Karjalainen