Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtaja Tiina Karjalainen







KUOPION KAUPUNGINVALTUUTETUILLE 2.11.2020

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistettiin maanantaina. Uusia kouluja rakennetaan ja vanhoja peruskorjataan sitä mukaa kuin investointiohjelma sallii. Olemme tyytyväisiä, että Lumit lopultakin saa arvoisensa uudisrakennuksen ja huonokuntoisia koulurakennuksia korjataan. Moni koulu odottaakin kiihkeästi vuoroaan, koska tilat ovat riittämättömät tai lähes käyttökelvottomat. Ja Hatsalan koululle soisi löytyvän sopivan tontin mahdollisimman pian.

Kiitämme kaupunginjohtajan talousarvioesitystä vuodelle 2021 myös siitä, että varhaiskasvatuksen varahenkilöstön määrärahat on sisällytetty ensi vuoden talousarvioon. Näin sijainen löytyy helpommin ja lapsilla on usein tuttu ja turvallinen varahenkilö päiväkotiarjessaan.

Toinen tarina on resurssien riittäminen kouluilla itse opetukseen. Kuopio leikkasi tuntikehystä vuodelle 2020. Monet koulut olisivat tällä hetkellä tukalassa tilanteessa, ellei valtiolta olisi saatu kuluvalle lukuvuodelle mittavaa avustusta kevään korona-aikana syntyneiden aukkojen korjaamiseen oppimisessa (perusopetus 1 830 000 e, varhaiskasvatus 328 500 e ja lukiokoulutus 533 565 e). Lisäksi valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen vuosille 2020-2021 (1 433 000 e) on iso apu tänä lukuvuonna.

Valtion tukirahoituksella on palkattu määräaikaisia opettajia ja ohjaajia ja saatu oppilaille tukiopetusta ja jakotunteja, jotta voidaan oppia pienemmissä ryhmissä. Lukioihin perustaan lisää kursseja ja vahvistetaan erityisopettajan ja opiskeluhuollon palveluja. Avustuksella varhaiskasvatuksessa tehostetaan tuen järjestämistä, perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä moniammatillista yhteistyötä.

Valtion koronaraha on tuonut helpotusta, mutta entä sitten, kun valtion koronatuki loppuu? Millä pärjätään syksy 2021, kun aiempi tuntikehysleikkaus puree kouluilla? Emme tiedä, tuleeko uutta tasa-arvorahaa tai jotakin muuta valtion avustusta.

Talousarviokirjassa kuvataan hyvin, miten ”yksilöllinen opettaminen ja eriyttämisen vähenee jatkotuntien vähenemisen myötä. Lapsi opiskelee yhä useammin yhdysluokassa, jossa on yhdistetty eri vuosiluokat. Lapsen saama erityisopetuksen määrä pysyy ennallaan, mutta opetusryhmässä saama tuki vähenee koulunkäynninohjaajien vähenemisen myötä. Valinnaisaineiden tarjonta kapenee. Lukiolainen opiskelee entistä suuremmassa opetusryhmässä, hakee entistä useammin kursseja muista lukioista, opiskelee monimuotoisesti ja itsenäisesti.”

Suurin huolemme on, että Kuopion ensi vuoden talousarviossa opetusta leikataan 1 - 3 luokilta 3 vuosiviikkotuntia.

Talousarviokirja s.50:

Perusopetuksessa vähennetään oppilaiden saamaa opetusta kolmella vuosiviikkotunnilla, mikä tarkoittaa, että Kuopio siirtyy perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärään porrastetusti 1.8.2021 alkaen. Tuntimäärän vähentäminen voi lisätä koulukuljetusten tarvetta.

Yhdessä jo tehdyn tuntikehysleikkauksen kanssa tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lähes kaikki jakotunnit, eli tunnit, joilla luokka on jaettu kahteen pienempään ryhmään loppuvat. Nämä tunnit ovat äidinkielessä, matematiikassa ja englannissa ja ovat äärimmäisen tärkeä tuki pienille koululaisille opinpolun alussa, eikä niiden leikkauksesta koituva pieni säästö kaupungin taloutta merkittävästi pelasta (39 000 e vuonna 2021) – on vain imagotappio kaupungillemme. Kasvun ja oppimisen lautakunta edellytti kokouksessaan 20.10, että tuntileikkauksesta luovutaan, mutta kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen budjettiesityksessä tuntivähennys on edelleen mukana.

Vetoamme kuopiolaisiin päättäjiin, että nuo niin lapsille kuin opettajille tärkeät lisätunnit säilytetään. Tämä leikkaus veisi perusopetuksen tunnit minimitasolle ja kohdistuisi nimenomaan pienimpiin oppilaisiin ja heidän tukeensa. Leikkaus ei istu Hyvinvoivan Kuopion strategiaan, jossa korostetaan varhaista tukea. Toivomme, että ryhmissänne päädytte siihen, että nyt ei enää leikata lisää.

OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys ry
Tiina Karjalainen, puheenjohtaja


____________________________________

Koronakevät muutti kaiken

Etäkoulua on nyt käyty kaksi ja puoli viikkoa. 18.3. muutti työmme kuvan perusteellisesti, kun päätettiin, että siirrymme etäopetukseenpääsiäiseen asti. Nyt tuo päivämäärä on 13.5., mutta varsin todennäköistä on, että palaamme oikeaan kouluun vasta elokuulla.

Ennen tätä jotkut meistä olivat käyttäneet etäopetuksessa
hyödynnettäviä työtapoja ja alustoja paljonkin, toiset taas eivät niinkään. Siitä huolimatta olemme onnistuneet ottamaan valtavan digiloikan – ellei suorastaan digisyöksyn – ihan pienessä ajassa. Aluksi vähimmäisvaatimus oli yhteydenotto
oppilaisiin kaikille tutun Wilman välityksellä, mutta ihan hetkessä meillä olikin käytössämme Teamsia, Zoomia, ynnä muita etäopettamisessa toimivia alustoja. On
virtuaaliopehuoneita, ja kokoustamme sujuvasti etänä.


Opettajat ovat nopeasti ottaneet haltuun vaikka mitä, opiskelleet, opetelleet, kokeilleet, turhautuneet, onnistunee, auttaneet toinen toistaan, innovoineet ja keksineet monenmoisia tapoja pitää yhteyttä oppilaisiin ja opiskelijoihin. Ei voi kuin ihailla tätä suoritusta.


Isojen oppilaiden ja lukiolaisten kohdalla muutos ei ehkä
ollut niin suuri kuin pienten alakoululaisten. On loogista edetä lukujärjestyksen mukaan; näin niin opettajalla kuin oppilaalla on päivässä rakenne ja asiat tulee tehtyä. Pienten koululaisten
kohdalla toimintatapa on varmasti usein toisenlainen.


On tärkeää, että hoidamme oppituntimme, opetamme OPSin mukaiset asiat kukin tyylillämme ja olemme yhteydessä oppilaisiimme. Useimmat meistä ovat huomanneet, että työtä on todella paljon – paitsi kaiken uuden omaksumisessa, myös suunnittelussa, ennen kuin totumme etäopetusmoodiin. On hyvä muistaa, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä, hyvä riittää. Opettajan kannattaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja panna työnteolle jotkut rajat – tässäkin tilanteessa. Armollisuutta itselle on peräänkuuluttanut mm. opetusministeri Li Andersson.


Kuormitus on varmasti ollut melkoinen, ja kouluasteesta
riippuen erilainen. Ekaluokkalaiset osaavat hädin tuskin lukea, eikä välineitä etäyhteyksiin välttämättä kaikilla ole. Aikamoisia taikureita ovat opettajat miettiessään sopivia tehtäviä sopivina annoksina kotona tehtäviksi. Osa 1-3. luokkalaisista käy lähiopetuksessa, mikä lisää vaikeuskerrointa. Taito- ja
taideaineissa joutuu varmasti opettajan omakin luovuus lujille, kun miettii, miten asioita toteutetaan kotioloissa. Lukiossa puolestaan oli melkoinen rykäisy, kun ylioppilaskirjoitukset vietiin tiivistetyllä tahdilla läpi, korjattiin, muutettiin
neljäs jakso etämoodiin, arvioitiin se – ja nyt sitten aloittelemme lukuvuoden viimeistä jaksoa.


Opetusministeri sanoi viime viikolla valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa, että hallitukselle on tärkeää, että opetus jatkuu ja turvataan lasten ja nuorten oikeus oppia. Tärkeää se on meille opettajillekin. Hänellä oli myös huoli niistä, joiden kotiolot ovat turvattomat ja / tai oppimisen tuki kotona puuttuu kokonaan. Tämän huolen jakavat varmasti monet meistä.

Ohjeistusta meille opettajille on tullut ja tulee tilanteen
kehittyessä. Kannattaa seurata OAJ:n sivuja; sieltä löytyy monenlaista tietoa ja vinkkiä. Opetushallitus on julkaissut ohjeistuksen oppilaan arviointiin perusopetuksessa poikkeusolojen aikana. Keräämme OAJ Kuopion Facebook-sivustolle kaikkea mahdollista asiaan liittyvää.


On hienoa, että me opettajat olemme näyttäneet, että pystymme hoitamaan opetuksemme etänä. On myös hienoa, että työtämme arvostetaan ja meihin ja ammattitaitoomme luotetaan ja saamme jatkaa työtämme ja meille maksetaan siitä palkkaa – se ei ole itsestään selvää, toisenlaisiakin ratkaisuja olisi saatettu tehdä. Tämä kevät vaatii varmasti meiltä ihan erilaista venymistä, mutta koetetaan jaksaa. Meillä tilanne on kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvä.

”Kiitos opet, teitä on jo ikävä!” otsikoi Savon Sanomat
tänään. Luulenpa, että meillä opettajilla on myös ikävä – niin oppilaita kuin kollegoitamme. Ehkäpä osaamme arvostaa normioloja ja -arkea toisella tapaa, kun siihen takaisin pääsemme.


Tulossa on pääsiäisen pyhät, jolloin voimme hetken huoahtaa.
Ja kesäkin on kulman takana. Kun sinne asti selviämme, voimme onnitella itseämme.

Hyvää pääsiäisen odotusta ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille!

Tiina Karjalainen, OAJ Kuopio (5.4.2020)

----------------------------------------------------------


Kasvun- ja oppimisenpalvelualueen talousarvioesitys vuodelle 2020:

Perusopetuksesta ja
lukiokoulutuksesta vähennetään (4%) opetusresurssia 1.8.2020 alkaen, joka
vaikuttaa mm. oppilaan/opiskelijan saamaan opetuksen ja tuen määrään, opetuksen
ryhmäkokoihin ja opetushenkilöstön määrään.

Talousarviossa ei ole varattu rahaa lapsi- ja oppilasmäärän kasvuun (varhaiskasvatuksessa n. 40 lasta ja perusopetuksessa noin 150 oppilasta) eikä kehittämistoimenpiteisiin; kasvu valuu tilavuokriin ja itse ydinpalvelusta eli opetuksesta leikataan.

Mitä leikkaukset tarkoittavat?

  • perusopetuksen tuntikehysleikkaus 4 % = 550 000 e / 5 kk = 22 opettajaa, vuositasolla 1 323 000 e
  • lisäksi koulunkäyntiohjaajaresurssin leikkaus 3 % = 71 250 e / 5 kk = 7 ohjaajaa, vuositasolla 171 000 e
  • lukion tuntikehysleikkaus 170 000 e = 136 lukiokurssia = 6 – 8 opettajaa, vuositasolla 408 000 e
  • varhaiskasvatuslain muutosta 1.8.2020 alkaen ei ole resursoitu

Tästä seuraa, että

  • perusopetuksen ryhmäkoot kasvavat
  • jakotuntien määrä vähenee
  • yhdysluokkia tulee lisää
  • yksilöllinen opettaminen ja eriyttäminen vähenee
  • oppilaan saaman opetuksen laatu ja tukkitoimet heikkenevät
  • jatkossa tarvitaan ehkä raskaampia ja kalliimpia tukitoimia
  • henkilöstön työhyvinvointi heikkenee
  • sairauspoissaolot lisääntyvät
  • lukion syventäviä ja soveltavia kursseja karsitaan
  • ryhmäkoot pakollisilla kursseilla kasvavat (40 tai yli)
  • ylioppilaskirjoituksiin valmentautuminen vaikeutuu
  • lukion suorittaminen kolmessa vuodessa saattaa hankaloitua

Voi näyttää siltä, että keskimääräinen ryhmäkoko perusopetuksessa kasvaa vain desimaaleja, mutta keskimääräiset ryhmäkoot ovat kaukana vähänkin suurempien koulujen arjesta. Ryhmän koko voi helposti olla esim. 28 oppilasta, ja sisälle integroituna 6 erityisen tuen oppilasta – ryhmän vaikeusaste on kaukana keskiarvosta.

Haluaako Kuopio olla visionsa mukainen Hyvän elämän pääkaupunki ja paras paikka lapsille ja nuorille?

Varhaisen tuen puuttuminen ja oikea-aikaisen tuen vähentäminen ja edellä mainitut leikkaukset johtavat kalliimpien tukipalveluiden tarpeeseen. Lapset ja nuoret
eivät saa parasta mahdollista kasvatusta ja opetusta. Tämä on lyhytnäköistä koulutuspolitiikkaa.

Kuopiossa 26.11.2019 Tiina Karjalainen


----------------------------------------------------------

KANNANOTTO KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUEEN TALOUSARVIOON 2020

Kaupunginjohtajan tekemä linjaus kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2020 talousarvioraamiksi on niin tiukka, että kasvatukseen ja opetukseen tehtävät leikkaukset heikentävät Kuopion kaupungin palvelutasoa huomattavasti, ja kärsijöinä ovat niin lapset, oppilaat ja opiskelijat kuin heidän opettajansa.

Talousarviosta päättäessään Kuopion kaupunginvaltuusto päättää myös näistä heikennyksistä palvelutasoomme. Haluamme varmistaa, että te päättäjät olette tietoisia siitä, mihin annetussa budjettiraamissa pysyminen johtaa. Toivomme, että tutustutte tähän kannanottoon ja pyydätte selvityksiä virkamiehiltä siitä, mitä luvut käytännössä tarkoittavat ja mitkä leikkausten vaikutukset palveluihin todellisuudessa ovat.

Kuopion kaupungin verotulokertymä kuluvalle vuodelle on ollut odotettua heikompi; kuitenkin on oletettavaa, että verotuloja vielä loppuvuodesta kertyy alkuvuotta enemmän ja tilanne tasaantuu jonkin verran, koska verokorttiuudistuksen jälkeen monien veroprosentit ovat alkuvuoden olleet liian alhaiset. Samoin tulorekisterin käyttöönotto on aiheuttanut sen, että kaikkea verotulokertymää ei saada tänä vuonna käyttöön, vaan raha tulee kunnille vasta vuoden 2020 puolella. Onko niin, että tilanne vaikuttaa jopa liikaa vuoden 2020 talousarviovalmisteluun?

Kasvun ja oppimisen palvelualueen kuluvan vuoden ennuste on talousarvion mukainen – emme siis ole ylittämässä budjettia.

Kasvun ja oppimisen palvelualueen alkuperäisestä talousarvioesityksestä vuodelle 2020 on jo karsittu 4,8 miljoonaa euroa. Karsitussa talousarvioesityksessä lähes kaikki palvelujen kehittämiseen ja palvelutarpeen kasvuun liittyvät elementit (2,6 miljoonaa euroa) on vedetty yli; samoin on tehty karsintoja, jotka heikentävät toimintoja (2,2 miljoonaa euroa).

22.10. tilanteen mukaan raamiin pääsemiseksi on vielä tehtävä lisäsopeutuksia n. 2 miljoonan edestä. Jo aiemmin tehdyt karsinnat heikentävät kasvatuksen ja opetuksen laatua selvästi. Raami tarkoittaa myös sitä, että 1.8.2020 voimaan tulevan varhaiskasvatuspalveluiden lakimuutosten toteuttamista varten ei saada lainkaan lisämäärärahaa. Varhaiskasvatuksessa lakimuutos palauttaa suhdeluvun 1:7:ään ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden 1.8.2020 alkaen. Onko tämä järkevää, kun tämä kasvu on kuitenkin edessä?

Palvelualueellamme oli valmisteltu ensimmäinen talousarvioesitys vuodelle 2020, jossa oli mukana yli 10 miljoonaa euroa pakollisia ja lakisääteisiä muutoksia, kuten henkilöstömenojen muutokset, sisäisten vuokrien kasvu (josta raamissa huomioitu 2 miljoonaa), lasten määrän kasvu varhaiskasvatuksessa ja oppilasmäärän kasvu perusopetuksessa, lukion aloituspaikkoihin tehty lisäys 2018 ja 2019, A1-kielen alkaminen 1. luokalla, aikuisten valmistavan opetuksen kasvu, uuden

lukiolain myötä tarvittavat erityisopettaja- ja opinto-ohjausresurssit, koulukuraattorien ja koulupsykologien lisäys, varhaisen tuen toimenpiteet ja ICT-menojen kasvu.

Oppilasmäärä kasvaa perusopetuksessa 148 oppilaalla – mutta alueelliset erot oppilasmäärän kasvussa voivat tarkoittaa käytännössä resurssitarvetta mahdollisesti jopa isommalle oppilasmäärän kasvulle. Nyt tuo talousarvioon kirjattu maltillinen 400 000 euron esitys on karsittu pois. Lasten määrä kasvaa myös varhaiskasvatuksessa, mutta karsintaa on jouduttu tekemään yli 1 miljoonaa euroa.

Kasvavat lapsimäärät päivähoidossa ja perusopetuksessa eivät salli resurssien vähentämistä ydintoiminnasta. Lapsi- ja opetusryhmien kasvattaminen on mielestämme lyhytnäköistä leikkaamista ja laskua maksetaan myöhemmin korjaavien toimenpiteiden muodossa. Perusopetuksessa joudutaan todennäköisesti tekemään myös yhdysluokkia. Kuopiossa erityisen tuen oppilaat on pääsääntöisesti integroitu yleisopetuksen ryhmiin, joten ryhmät eivät voi olla kovin suuria, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa opetuksen ja tuen. Yhdysluokassa tämä olisi vieläkin haastavampaa. Ryhmäkokojen kasvattaminen kuormittaa myös henkilöstöä.

Lukion aloituspaikkoja lisättiin 30:lla elokuussa 2018 ja 2019. Jos nyt tuo 180 000 karsitaan, tarkoittaa se noin 60 opetettavaa kurssia vähemmän – ja yhä edelleen kasvavia opetusryhmiä lukiokoulutuksessa. Vai vähennetäänkö nuo aloituspaikat ensi syksyltä – ja enemmän opiskelijoita jää toisen asteen oppilaitosten ulkopuolelle? Lukiotoimessa on kartoitettu esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin valmistavien, kovasti suosittujen kertauskurssien määrää. Jos abiturienteille tarjottavat ylioppilaskirjoituksiin valmentavat kurssit karsittaisiin pois, tarkoittaisi se, että opiskelijat eivät mahdollisesti saa 75 kurssiaan täyteen. Mitä tilalle? Lisäksi nuo kurssit ovat heille tärkeitä, jotta he menestyisivät yo-kokeissa mahdollisimman hyvin – onhan ylioppilastutkinto entistä merkityksellisempi jatko-opintoihin haettaessa keväästä 2020 alkaen.

22.10. tullut lisäsopeutus raamiin pääsemiseksi tarkoittaisi yli sadan lukiokurssin leikkausta – lähinnä syyslukukaudelta 2020, koska keväältä 2020 ei enää pystytä kurssimäärää paljoa supistamaan. Tämä ei ole kovin motivoiva lähtökohta uuden opetussuunnitelman suunnittelutyölle, jonka olemme lukioissa juuri aloittaneet.

ICT-menoista on karsittu 1 miljoona, mikä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatukseen ei edelleenkään saada hankittua laitteita eikä siis pystytä toteuttamaan valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Samoin perusopetuksen opetussuunnitelman TVT-strategian mukainen opetuksen kehittäminen jää toteutumatta, kun laitekanta vanhenee ja niitä on aivan liian vähän oppilasmäärään nähden. Yhteiskunta digitalisoituu, mutta opetamme vanhentuneilla ja vajavaisilla oppimateriaaleilla eikä laitteita ole alkuunkaan tarpeeksi. Jäämme koko ajan jälkeen. Onko tämä tahtotila kaupungissamme?

Ensimmäisessä talousarvioesityksessä oli 870 000 euroa palvelutarpeen kasvuun liittyviä lisäesityksiä ja 1,26 miljoonaa palveluiden kehittämiseen liittyviä esityksiä.

Perusopetuksen oppimateriaalikustannusten kasvuksi oli arvioitu 146 000 euroa – ja koko tuo summa on talousarviosta karsittu. Uusia ajanmukaisia oppikirjoja – niin perinteisiä kuin sähköisiä – tarvittaisiin kipeästi. Oppilaille ei aina voida antaa oppikirjoja kuin tunnilla käytettäviksi. Oppikirjoja kierrätetään luokkien välillä koulupäivän aikana. Miten oppilas voi opiskella kotona, jos

kirjaa saa käyttää vain koulussa? Tai kirjaa ei ole ollenkaan? Miten opettajat toteuttavat uutta opetussuunnitelmaa vanhoilla ja puutteellisilla oppimateriaaleilla?

Koulukuraattoriresurssi vertailukaupunkeihin verrattuna on edelleen Kuopiossa pieni. Uusia kuraattoreja ei kuitenkaan saada. Samoin erityisopettajien määrän kasvattaminen vaiheittain varhaisen tuen toimenpiteiden lisäämiseksi on leikattu pois. Varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaatiohankkeen omarahoitusosuus on leikattu ja katetaan budjetin sisältä. – Oppilaiden ja opiskelijoiden pahoinvointi lisääntyy koko ajan, ja kaikki mahdollinen tuki, joka heille voidaan tarjota, on ensiarvoisen tärkeää. Olemme todella huolissamme pahoinvoivista, ei-koulukuntoisista oppilaista. Väkivaltailmoitukset kouluilta ja päiväkodeista ovat lisääntyneet tänä syksynä.

Varahenkilöjärjestelmää on ehditty kokeilla sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa elokuusta lähtien. Nyt pilotista ollaan säästösyistä luopumassa, ennen kuin on saatu näyttöä sen toimivuudesta muuta kuin lyhyeltä jaksolta alkusyksyltä. Kannattaisiko ensin katsoa, tuottaako järjestelmä mahdollisesti itsensä takaisin, ja lisääkö ennakoitavuutta ja hyvinvointia kouluilla, ennen kuin kokeilusta luovutaan? Kentän kokemus on, että varahenkilöt ovat erittäin tarpeellisia, ja järjestelmä toimii. Toki varausjärjestelmässä olisi hiomista. Sijaisia tarvitaan koko ajan ja samoin määrärahaa heidän palkkaamisekseen, niin sairastapauksissa kuin muistakin syistä (esimerkiksi osallistuminen koulutukseen, virkavapaat). Se, että luokassa on aina opettaja paikalla, on ensiarvoisen tärkeää, jo pelkästään oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi. Päiväkodeissa tuttu varahenkilö, joka ei päivittäin vaihdu, antaa turvallisuuden tunnetta pienille lapsille.

Olemme taas kerran sen tilanteen edessä, että tukipalveluiden kulut kasvavat - esimerkiksi sisäiset vuokrat nousevat 7%, korotus yhteensä 2,7 miljoonaa, joka sisältä myös tilamuutoksia uusien päiväkotien ja koulujen osalta - ja se, mistä leikataan, on itse ydintoiminta eli kasvatus ja opetus. Kouluruokailu on Kuopiossa verrokkikaupunkien kalleimmasta päästä ja ICT-kulut ovat myös merkittävät. Olisiko vihdoinkin mahdollista tarkastella tukipalvelujen osuutta ja tuottamista? Voisiko näitä palveluja tuottaa kustannustehokkaammin?

Kysymme, onko lapsilta ja nuorilta leikkaaminen kaupungin strategian mukaista toimintaa? On turha markkinoida Kuopiota Hyvän elämän pääkaupunkina, jos lasten ja nuorten palveluita tieten tahtoen lähdetään heikentämään.

Vetoamme kuopiolaisiin päättäjiin siinä, että panostus lastemme ja nuortemme kasvatukseen, opetukseen, opinpolun tukemiseen ja turvalliseen koulupäivään on todellakin sijoitus tulevaisuuteen. Esitämme, että esitettyjä karsintoja ei täydessä mittakaavassa toteuteta – ainakin palvelutason heikennykset on syytä jättää toteuttamatta.

Kuopiossa 28.10.2019

OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys ry:n hallitus

---------------------------------------------------------

OAJ Kuopion tiedote 27.9.2019

Työnantajapalvelu on lähestynyt kaupungin työntekijöitä tänään henkilöstökyselyllä.

OAJ:n Kuopio paikallisyhdistys ry:n kanta on, että varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa palkattoman virkavapaan ottaminen ilman sijaisen palkkaamista ei ole asianmukainen eikä toivottava säästökeino. Yhdistys ei suosittele opettajia eikä lastentarhanopettajia ottamaan palkattomia virkavapaita, ns. säästövapaita, ellei sijaista oteta. Jotta koulutusta ja varhaiskasvatusta koskevassa lainsäännössä säädetyt lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet sekä opettajien työssä jaksaminen voidaan turvata, vaatii opettajan poissaolo sijaisjärjestelyn. Säästövapaiden aikana sijaista ei ole tarkoitus ottaa, jotta säästöjä saataisiin aikaan.

Aina kun joku opettaja on poissa ilman sijaista, kuormittuvat muut työyhteisön jäsenet – vähintäänkin rehtori. Opettajan tehtävä on olla paikalla luokassa antamassa perusopetuslain/lukiolain mukaista opetusta eikä lomalla, jolloin toinen opettaja tai rehtori joutuu ottamaan vastuun hänen opetusryhmästään. Samoin päiväkodeissa tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajat tekemään työtään.

OVTESin piirissä olevat opettajat eivät voi vaihtaa lomarahoja vapaaseen (JUKOn ohjeistus).

OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys ry:n puheenjohtaja

Tiina Karjalainen